Siirry pääsisältöön

SECRET HISTORIES AND WORLD WAR 2


Asiasanoja: Alvar Aalto, Carl Ludwig Engel, talvisota, jatkosota, Lapin sota, maanviljelys, puusepäntehdas

Mies ja sotasankari
Mies haavoittui muutama viikko Suomen talvisodan alkamisesta Sallan lohkolla ja joutui sairaalaan ja leikattiin, mutta päässä ollutta sirpaletta ei saatu pois. Se vaikutti hänen loppuelämäänsä siten, että talvisodassa aivoihin jäänyt kranaatinsirpale vaikutti sotatrauman ohella välittömästi muistiin. Kranaatin räjähdys lähietäisyydellä vei kuulon toisesta korvasta. Sirpaleen vaikutuksesta sotilaan aivoihin kemian tiedot eivät enää olleet hänen työmuistissaan.
Kapteenina kaikista kolmesta Suomen sodasta toisessa maailmansodassa 1939 – 1945 elävänä selvinneen miehen elämän sota muutti pysyvästi muuksi kuin hän oli suunnitellut. Hänen kemian laudaturopintonsa olivat olleet lähes valmiit ja hän oli gradua ja diplomityötä vaille valmis kemisti-insinööri, jolla oli suuret ajatukset omasta tulevaisuudestaan. Palatessaan yksikköönsä jatkosodan alkaessa hän tapasi lähtöjuhlassa 1941 tulevan puolisonsa ja alkoi perustaa perhettä asemasotavaiheen loppupuolella kotilomallaan.
Tuleva kemisti-insinööri olisi saanut vapautuksen jatkosodasta vaikean haavoittumisensa vuoksi, mutta pakeni omaa isäänsä sotaan. Hänen isänsä oli ajatellut tehneensä hyvän ratkaisun ostaessaan suuressa rannikon saaressa sijainneen maanviljeys- ja metsätilan esikoispoikansa hoidettavaksi ja samalla hienon palveluksen tälle. Tilalla oli kohtuullisen paljon peltoa, metsää ja rantaa.

Miehemme valitsi kuitenkin mieluummin taistelun Neuvostoliittoa kuin omaa isäänsä vastaan. Suomi piti säilyttää itsenäisenä – muuten ei millään maallisella eikä hengellisellä olisi ollut mitään merkitystä. Kaikki miehet ja suuri osa Suomen naisista valitsi toiminnan, joka välillisesti tai välittömästi palveli omaa maata.
Kaikkien kolmen sodan, talvi-, jatko- ja Lapin sodan veteraanimme perusti 1946 puusepäntehtaan saareen, jossa hänen isänsä hankkima suuri tila sijaitsi ja muutti heti kun mahdollista, parinsadan kilometrin päähän Järvi-Suomeen. Sinne hän perusti seuraavan puusepäntehtaansa, joka työllisti 1940-luvun jälleenrakennuksen aikaan ja 1950-luvulla, kun Karjalan evakot asutettiin, parhaimmillaan 30 miestä, jotka tekivät uudisrakennusten ovi- ja ikkuna- sekä keittiönkalusteita ja asensivat niitä rakenteilla oleviin koteihin ja seurakuntakoteihin.
Isän kuolema, arkkitehdit ja pokeri
Kemisti-sotilaan isä kuoli munuaissyöpään 1951. Tämä oli tehnyt elämänuransa pikkukaupungin asemapäällikkönä ja eli seurapiirielämää, joten tämän seitsemästä pojasta vanhin oli esikoisena valittu tilanhoitajaksi ja tulevaksi perijäksi – asemapäälliköllä ei ollut aikaa maanviljelykselle eikä metsänhoitoon. Paikallinen seuraelämä oli hänestä tärkeämpää elämänsisältöä.
Asemapäällikkömme ystäviä oli mm. nuori arkkitehti Alvar Aalto, joka oli suunnitellut jo vuosina 1929 - 1933 lähellä sijainneen Paimion parantolan ja modernisoi asemapäällikön tilan päärakennuksen sisustuksen. Päärakennuksen suunnitteli aikanaan 1800-luvulla sama saksalaisarkkitehti kuin suuren osan Helsingin Senaatintorin ympäristön rakennuksista ja Helsingin Tuomiokirkon:  Carl Ludwig Engel.
Sotilaan vanhin veli peri asemapäällikkö-isän suurperheelleen hankkiman maatilan ja hävisi sen taloineen, metsineen, merenrantoineen ja peltoineen pokeripelissä. Hänkään ei luultavasti ollut suunnitellut elämää maanviljelijän ammatissa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Maakunta ja sote-kokonaisuus ei parane virheet hyväksyen!"

Soten taustalla runnotaan heikennyksiä luonnon- ja ympäristönsuojeluun. Tälle asialle on jäänyt mediassa kirpuntila. Sote on vienyt kaiken huomiomme. Oikea troijalainen!

Maakuntauudistuksen ja perustettavan Luova-viraston mukana on tulossa selvä vesitys ympäristönsuojeluun, ns. normin purkuna. Tästä eivät ole huolestuneet vain viherpipertäjät ja oppositiopoliitikot, vaan myös oikeusoppineet.
Julkisuudessa ministerit ovat esitelleet aluehallintovirastoihin kertyneet lupahakemuspinot, päätösten pitkät odotusajat ja sitten vielä päätöksistä valittavat ely-keskukset. Meille on piirretty kuva, jossa ely-keskukset vain haittaavat yrittäjiä.
Ely-keskusten lakisääteinen tehtävä on valvoa ympäristön yleistä etua. Ne ovat kaikkien kansalaisten jasuomalaisen luonnon asialla, mutta varsin varoen, virkamiesmäisesti. Päätöksissä olevista selkeistä virheistä ja laittomuuksista ely-keskuksen on siis virkansa puolesta valitettava.
Oikeusvaltiossa laillisuusvartija on oltava myös lupaviranomaisella. Täm…