Siirry pääsisältöön

SECRET HISTORIES AND WORLD WAR 2


Asiasanoja: Alvar Aalto, Carl Ludwig Engel, talvisota, jatkosota, Lapin sota, maanviljelys, puusepäntehdas

Mies ja sotasankari
Mies haavoittui muutama viikko Suomen talvisodan alkamisesta Sallan lohkolla ja joutui sairaalaan ja leikattiin, mutta päässä ollutta sirpaletta ei saatu pois. Se vaikutti hänen loppuelämäänsä siten, että talvisodassa aivoihin jäänyt kranaatinsirpale vaikutti sotatrauman ohella välittömästi muistiin. Kranaatin räjähdys lähietäisyydellä vei kuulon toisesta korvasta. Sirpaleen vaikutuksesta sotilaan aivoihin kemian tiedot eivät enää olleet hänen työmuistissaan.
Kapteenina kaikista kolmesta Suomen sodasta toisessa maailmansodassa 1939 – 1945 elävänä selvinneen miehen elämän sota muutti pysyvästi muuksi kuin hän oli suunnitellut. Hänen kemian laudaturopintonsa olivat olleet lähes valmiit ja hän oli gradua ja diplomityötä vaille valmis kemisti-insinööri, jolla oli suuret ajatukset omasta tulevaisuudestaan. Palatessaan yksikköönsä jatkosodan alkaessa hän tapasi lähtöjuhlassa 1941 tulevan puolisonsa ja alkoi perustaa perhettä asemasotavaiheen loppupuolella kotilomallaan.
Tuleva kemisti-insinööri olisi saanut vapautuksen jatkosodasta vaikean haavoittumisensa vuoksi, mutta pakeni omaa isäänsä sotaan. Hänen isänsä oli ajatellut tehneensä hyvän ratkaisun ostaessaan suuressa rannikon saaressa sijainneen maanviljeys- ja metsätilan esikoispoikansa hoidettavaksi ja samalla hienon palveluksen tälle. Tilalla oli kohtuullisen paljon peltoa, metsää ja rantaa.

Miehemme valitsi kuitenkin mieluummin taistelun Neuvostoliittoa kuin omaa isäänsä vastaan. Suomi piti säilyttää itsenäisenä – muuten ei millään maallisella eikä hengellisellä olisi ollut mitään merkitystä. Kaikki miehet ja suuri osa Suomen naisista valitsi toiminnan, joka välillisesti tai välittömästi palveli omaa maata.
Kaikkien kolmen sodan, talvi-, jatko- ja Lapin sodan veteraanimme perusti 1946 puusepäntehtaan saareen, jossa hänen isänsä hankkima suuri tila sijaitsi ja muutti heti kun mahdollista, parinsadan kilometrin päähän Järvi-Suomeen. Sinne hän perusti seuraavan puusepäntehtaansa, joka työllisti 1940-luvun jälleenrakennuksen aikaan ja 1950-luvulla, kun Karjalan evakot asutettiin, parhaimmillaan 30 miestä, jotka tekivät uudisrakennusten ovi- ja ikkuna- sekä keittiönkalusteita ja asensivat niitä rakenteilla oleviin koteihin ja seurakuntakoteihin.
Isän kuolema, arkkitehdit ja pokeri
Kemisti-sotilaan isä kuoli munuaissyöpään 1951. Tämä oli tehnyt elämänuransa pikkukaupungin asemapäällikkönä ja eli seurapiirielämää, joten tämän seitsemästä pojasta vanhin oli esikoisena valittu tilanhoitajaksi ja tulevaksi perijäksi – asemapäälliköllä ei ollut aikaa maanviljelykselle eikä metsänhoitoon. Paikallinen seuraelämä oli hänestä tärkeämpää elämänsisältöä.
Asemapäällikkömme ystäviä oli mm. nuori arkkitehti Alvar Aalto, joka oli suunnitellut jo vuosina 1929 - 1933 lähellä sijainneen Paimion parantolan ja modernisoi asemapäällikön tilan päärakennuksen sisustuksen. Päärakennuksen suunnitteli aikanaan 1800-luvulla sama saksalaisarkkitehti kuin suuren osan Helsingin Senaatintorin ympäristön rakennuksista ja Helsingin Tuomiokirkon:  Carl Ludwig Engel.
Sotilaan vanhin veli peri asemapäällikkö-isän suurperheelleen hankkiman maatilan ja hävisi sen taloineen, metsineen, merenrantoineen ja peltoineen pokeripelissä. Hänkään ei luultavasti ollut suunnitellut elämää maanviljelijän ammatissa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helsinki ja törkyinen Metropolihaave

KESKUSTELUJA HELSINGIN ENSIMMÄISESTÄ PIKARAITIOTIEN LINJAUKSESTA HAITTOINEEN JA KAUPUNKILAISTEN UNOHTAMISINEEN : kommentteja päättäjille ja asukkaille


Bussiliikenne on joustava, kiskoliikenne ei jousta. Siksi pikkukaupunki Helsingissä on pitäydyttävä busseissa ja odotettava, että suunnittelijat kehittävät Suomen oloihin sopivat sähköbussit, joiden kehittelyyn Ruotsissa on investoitu todella paljon. Metropolihaave Helsingistä elää vain kahden johtavan puolueen päässä, ei asukkaiden. Raide-Jokerille ei ole perusteltua olemassaolevaa tarvetta pienten liikennemäärien Helsingissä. Espoo on mukana, koska Helsinki maksaa suurimman osan pikaratikan (turhasta) investoinnista. Siksihän ne hyväksyivät Länsi-Metronkin. Sekin on kaupungin kahden johtavan puolueen metropolihaaveen tuote. Espoolaiset pilasivat Helsinginkin metron vaatimalla puolet lyhyemmät metrojunat ja asemalaiturit. Kaiken lisäksi he vaativat HSL:ltä takaisin osan suorista bussilinjoista. Näin länsimetro vain lisäsi bussiliikennett…

Diginatiivit pelastavat maailman?

"Oletko diginatiivi? Siinä tapauksessa olet todennäköisesti osallinen tulevaisuudessa tapahtuvasta tietotekniikan vallankumouksesta, joka mullistaa kaikki olemassaolevat käsityksemme työnteosta ja tietotekniikasta. Tämän päivän käytettävissä olevat kyvyt hyödyntää digitaalisuutta ja tietotekniikkaa ovat vasta harvojen hallussa. 10 - 20 vuoden kuluessa kaikki yhteiskuntien toiminnot tulevat muuuttumaan pohjia myöten. Nykyopetus on vielä riippuvainen ei-diginatiiveista ja hupenevista koulutusbudjeteista. Yhteenveto alan opetuksen lyhyestä historiasta Suomessa. [Linkki ei enää toimi. Toim. huom.]
Digitaalisuuden 'historiaa' subjektiivisesti
1960-luvun puolivälissä tutustuin ensi kertaa digitaaliseen tekniikkaan eräässä harrastelijoille tarkoitetussa ruotsalaista alkuperää olevassa kytkentäkaaviossa, jonka perusteella saattoi valmistaa FM-virittimen. Rakensin itselleni kuitenkin analogisen FM-radion. Pidän analogisesta tekniikasta edelleenkin enemmän kuin digitaalisesta, kun p…