Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2016.

KIRJAN POLITIIKKAA: NEUVO POLIITIKOILLE LUKEA MAHDOLLISIMMAN PALJON HYVIÄ TEOKSIA

Olemme jatkuvasti risteysalueella. Ilmaisu on sekä vertauskuvallinen että kirjaimellinen. Risteyskohta on risteävien kulkureittien kohtaamispiste, jossa ollaan eri suunnista tulevien reittien ylimenokohdassa, crossover-pisteessä, joka esimerkiksi autoteiden ollessa kyseessä on joko eritasoristeys tai tasoristeys. Taloudellisen ja henkisen vallan risteyskohta on tasoristeys. En puhu politiikasta sinänsä vaan aihe nähdään puhtaan filosofisesta tulokulmasta. Ensimmäinen valta, josta otan esimerkin, on taloudellinen valta, joka on liittoutunut poliittisen vallan kanssa ja käyttää apunaan toista valtaa, tietoa, joka on henkistä valtaa. Talouden ja politiikan lainalaisuuksien noudattaminen edellyttää toiminnan ja strategiasuunnittelun välineitä. Sillä joka tietää mahdollisimman paljon, on kliseisen ilmaisun mukaan myös eniten valtaa, sillä hänellä on välineitä, henkistä pääomaa josta valita toimintatavat ja strategiansa laajalla skaalalla. Hänen ei tarvitse tyytyä hätäratkaisuihin eikä puolin…

ENTÄ JOS MIKAEL AGRICOLAN ELÄMÄNTYÖ EI OLISI TOTEUTUNUT?

Asiasanoja: arvo, eettinen, Mikael Agricola, Raamattu, uskonpuhdistus, kaunokirjallisuus, Martti Luther, Ludwig Wittgenstein, kirjakieli, filosofia, fiktio
Toisin kuin usein mainitaan, Mikael Agricola (n. 1510 - 1557) ei ollut köyhistä ja vaatimattomista oloista, vaan päinvastoin varakkaasta kodista. Hänen tärkein elämäntyönsä oli vaikuttaa ratkaisevasti suomen kielen kehitykseen ja häntä kutsutaan Suomen kirjakielen isäksi. Suomen kieli tuli tärkeäksi, sillä Martti Lutherin aloittaman uskonpuhdistuksen periaatteiden mukaisesti jumalanpalvelukset tuli pitää kansankielellä ja kaikkien oli kyettävä lukemaan Raamattua omalla kielellään. Agricola kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset kirjat ja kustansi 10 vuoden aikana julkaisemansa, yhteensä n. 2400 sivua käsittävät yhdeksän kirjaansa suurimmaksi osaksi itse.
Mikael Agricola oli Turun piispa ja Suomen uskonpuhdistaja, joka oli kotikieleltään ruotsinkielinen. Hänen oletetaan oppineen suomen kielen lähes syntyperäisen …