keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Tulevaisuuden vallankumous on työtehtävien ja arkielämän uudistuminen

Oletko diginatiivi? Siinä tapauksessa olet todennäköisesti osallinen tulevaisuudessa tapahtuvasta tietotekniikan vallankumouksesta, joka mullistaa kaikki olemassaolevat käsityksemme työnteosta ja tietotekniikasta. Tämän päivän käytettävissä olevat kyvyt hyödyntää digitaalisuutta ja tietotekniikkaa ovat vasta harvojen hallussa. 10 - 20 vuoden kuluessa kaikki yhteiskuntien toiminnot tulevat muuuttumaan pohjia myöten. Nykyopetus on vielä riippuvainen ei-diginatiiveista ja hupenevista koulutusbudjeteista.

 

Digitaalisuuden "historiaa" subjektiivisesti

 

1960-luvun puolivälissä tutustuin ensi kertaa digitaaliseen tekniikkaan eräässä harrastelijoille tarkoitetussa ruotsalaista alkuperää olevassa kytkentäkaaviossa, jonka perusteella saattoi valmistaa FM-virittimen. Digitaalisuutta puolsi 10 vuotta digitaaliseen radiotekniikkaan tutustumiseni jälkeen silloinen työtoverini Helsingin ja Suomen johtavassa elektroniikkakomponentteja tavallisille kuluttajille myyvässä Helsingin keskustan myymälässä. Hän oli edelläkävijä, sillä digitaalitekniikka oli vielä nuorta eivätkä eräät sen tärkeimmät sovellutukset, kuten jokamiehen ja -naisen tietokoneet olleet saavuttaneet massatuotantovaihetta.

 

Nuoret kokeilijat ostivat 1970-luvulla prosessoripiirejä 

 

Työpaikassani komponenttimyymälässä oli integroitujen mikroprosessoripiirien ohella tarjolla edullisia näppäinkytkimiä kokeilijoille, jotka olivat 1970-luvun loppupuolella kehittämässä pientietokoneita markkinoille tulleiden edullisten mikroprosessoripiirien ympärille. Näppikset syntyivät halvoista palautuvista painokytkimistä tietokoneiden prototyyppeihin, mutta ne koneet eivät päässeet tuotantoon. Niiden tarkoitus oli olla opiksi tekniikan opiskelijoille, jotka olivat intohimoisen innostuneita kehittämään moneen tarkoitukseen soveltuvia, uuteen mikropiiritekniikkaan perustuvia laskentakoneita ja prosessoreita teollisuusautomaation tarpeisiin.

 

Tietokoneiden ja digitaalitekniikan vastaanotto on ollut vaihteleva. Kotioloissaan tietoteknisiä impulsseja vastaanottanut ja digitaalista tekniikkaa käyttävien laitteiden vaikutuspiirissä kasvanut sukupolvi kehitti aikanaan järkevän kokoiset puolijohdetekniikalla toteutettuihin integroituihin piireihin perustuvat koti- ja ammattitietokoneet ja kannettavat läppärit. Tekniikka hienostui ja sitä opittiin pakkaamaan yhä pienempään tilaan, ja tänä päivänä useat tablettitietokoneet, minitabletit ja älypuhelimet ovat suorituskykyisempiä kuin 1990-luvun alkupuolen parhaat toimistotietokoneet.

 

Tulevaisuusvaliokunta on jättänyt mietintönsä (YLE:n uutinen)

 

Lukemaan oppiminen oli pelottava askel otettavaksi Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen veljessarjalle, ei vähiten opettajan pelottavuuden vuoksi. Mutta lukemisen tosiasiallisesti avaama ääretön maailma oli rannattomuudessaan vielä suurempi pelote.

 

Entäpä sitten tietotekniikan omaksuminen jokapäiväiseen käyttöön? Sen pelotusvaikutus on ennen 1970-lukua syntyneille sukupolville yhtä lailla voimakas este digitaalisen kommunikaatiotekniikan, tietokoneiden ja ohjelmistojen avaaman loputtoman laajan uuden maailman avaamisen vuoksi.

 

Pelko on osin aiheellinen. Sovelluskehittäjät tekevät leipätyötään ja keksivät peliteknologisten luomusten ohella päivittäin tuhansia uusia ohjelmasovelluksia, tapoja käyttää digitekniikkaa. 

 

Mitä tehokkaammin työt saadaan tehtyä, sitä vähemmän ihmiskunta käyttää raaka-aineita ja energiaa, on tosiasia joka toimii teknologisen kehityksen moottorina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti