sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Rakkaus on parasta silloin kun ei sulje siltä itseään pois


Näin äitienpäivänä on monenlaisia mietteitä niin kuin kaikkina muinakin päivinä. Yksi oma ajatuskulkuni liittyy Paula Tiessalon blogitekstiin pari päivää sitten, jossa hän väittää, että romanttinen rakkaus on harha, joka kehittyi ritariaikaan keskiajalla. 
 
Tähän voisi sanoa, että ei ole sellaista kuin puhdas ”romanttinen rakkaus”, vaan kaikessa ihmisten välisessä kiintymyksessä ja rakkaudessa on kaikki ainekset mukana. ”Romantiikka” on se osa-alue kiintymykseen johtavaa tunneälyä, joka vetää ihmiset toistensa lähelle eli on ihmisiä kohtaan tunnetun kiintymyksen lähtökohta ja perusta.

Romanttinen kiintymyssuhde voi yhtä hyvin vallita miesten keskinäisissä suhteissa kuin naisten keskinäisissä suhteissa, eivätkä ne eroa romanttisesta kiintymyssuhteesta miehen ja naisen välillä. 

Romantiikka tarkoittaa ihmisten keskinäisessä kanssakäymisessä esteettistä etäisyyttä, joka mahdollistaa ihmisten toisiinsa kohdistamien tunteiden realistisen kohdistamisen, koska romanttinen näkemys sallii ihmisen kokonaisuuden hahmottua. Puhutaan myös ensivaikutelmasta ja rakkaudesta ensi silmäyksellä.

Ensivaikutelma on usein luotettavin havainto toisesta ihmisestä. Jos se tuottaa rakkautta ensi silmäyksellä, voi olla onnellinen, koska sillä on luotettavin mahdollinen perusta ihmisten keskinäisissä tutustumisissa.

Vain pelko voi peruuttaa ensivaikutelman tuoman tiedon hyväksymisen. Pelko on ihmisten keskeisin erottava tunne ja se aiheutuu siitä, ettei uskalleta luottaa ensivaikutelmiin. 

Pelko eskaloi pelon, joka kehittää ihmisessä itsessään ennakkoluuloja omasta viehättävyydestä oman elinpiirin ja vieraiden ihmisten silmissä. Pelko, joka estää meitä luottamasta omaan ensivaikutelmaan, synnyttää itsessä pelon, ettei kelpaa toisille omana itsenään.

Israelin euroviisuedustajan Netta Barzilain kappale Toy on vastalääke itsensä vähättelemisen pelolle ja sellaisena äärimmäisen tervetullut kannanotto, koska laulajan sanoma on ytimekkyydessään se, että jokainen kelpaa juuri sellaisena kuin on. Netta Barzilai laulaa ”katsokaa, olen kaunis olento” ja ettei kukaan ole kenenkään lelu, jota ei rakasteta kuin siinä tapauksessa, että kohde täyttää tietyt stereotyyppiset kriteerit, ennakkomielikuvat siitä, ketä voi rakastaa ja kenen kanssa voi olla tekemisissä.

Koulukiusaamisen lähtökohta on näissä stereotyyppisissä ennakkomielikuvissa ja ne jatkuvat aikuisuuteen saakka. Ne luovat perustan väheksyä itseä, jos ei mielestään vastaa toisten ennakkomielikuvia ”ok tyypistä”, ja ne luovat perustan kiusaamiselle, koska helpoin kiusattava on sellainen, jolla itsellään on iskostuneena pelko ettei kelpaa muille. 

Pelosta ei ole helppoa päästä eroon. Netta Barzilain kappale on yleismaailmallinen julistus siitä, että itseä voi myös rakastaa toisten päinvastaiseen, itseä vähättelevään pelkoon suggeroivista mielipiteistä huolimatta. Sanomalla on erityistä merkitystä silloin, kun joutuu eristetyksi toisista ja haluaisi kuitenkin elää toisten kanssa, rakastaa ja olla muiden rakastama. Eristyneenä on paha olla.

Kappaleen Toy suomennoksen on tehnyt Kalle Niemi / YLE.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti