Siirry pääsisältöön

Helsingin kaupungin hysteerisistä säästöistä lasten päivähoidossa


Helsingin kaupungin säästökuurit ovat jatkuneet 1990-luvun alkupuolelta tähän päivään yhä pahenevana päiväkotien toimintamahdollisuuksien ja resurssien sabotaasina. Olen käynyt muualla maassa ekskursioilla päiväkodeissa. Niissä ei ole käynnissä Helsingin kaltaista, hysteeristä säästöoffensiivia.

Lapset kärsivät näistä säästöistä. Jos ajatus on ollut saada päivähoidossa olevien lasten vanhemmat ja päiväkotien työntekijät rahoittamaan osa välttämättömistä hankinnoista Helsingin kaupungin hallinnoimissa päiväkodeissa, siinä on onnistuttu.

Se on todella ikävää. Kaikki vanhempainiltojen tarjottavat ja muu yhteisölliseen toimintaan houkuttelevan, päiväkotien toimenkuvaan kuuluvien tehtävien varustelun rahoituksen kuuluisi tulla talosta, lue: Helsingin kaupungin budjettivaroista.

Näin ei kuitenkaan ole. Lasten vanhempien ja päiväkodin yhteistyötä lujittavat tilaisuudet järjestetään joko ilman tarjottavia kahvileipiä, grillimakkaroita ja kaupungin rahoitusta tai henkilökunnan omista, vähäisestä palkasta ottamiensa varojen turvin tarjottujen pikkutarjottavien tuodessa rentoa yhteistä olemista ja yhteishenkeä.
Helsingin kaupungin päiväkodeissa säästöt ovat vieneet toisen päiväkotiapulaisen viran.

Joten jos ainoa päiväkotiapulainen (lue: siivooja) sairastuu, lattiat ovat hiekkaiset ja roskaiset – sillä muun henkilökunnan aika ei vain riitä näihin tukitöihin.

Päiväkotien henkilöstö on AIVAN LIIAN VÄHÄINEN lasten turvallista päivää takaamaan.

Jokaiselle tarvitsevalle lapselle ei löydy turvallista syliä, kun 1-vuotiaita tulokkaita pelottaa päiväkodin arjessa. Lapsia on aivan liian paljon yhtä henkilökuntaan kuuluvaa aikuista kohden. Ryhmien täyttöaste on ainoa johon tuijotetaan, mutta siinä tehdään säännöllisesti se virhe, että on useita tilanteita, joissa päivän aikana vähimmäisvahvuus ei toteudu. Ne tilanteet ovat haitallisia lasten kannalta, sillä niissä kukaan ei ehdi valvoa eikä pitää varhaiskasvatussuunnitelmaan kuuluvaa järjestystä yllä. Järjestyksen ja turvallisuuden kuuluminen itsestäänselvyytenä sekä lasten pedagogiseen valmennukseen että sosiaaliseen ohjaamiseen sivuutetaan ylivoimaisena vaatimuksena, sillä näissä mainituissa tilanteissa on vain yksi aikuinen kymmenien lasten kanssa.

Niinpä melutaso kasvaa hirvittäväksi lasten ruokaillessa, leikkiessä, valmistautuessa ulkoilemaan. Niinpä pienimmät tulokkaat liittävät itkunsa äänten voimistuvaan yleismeluun, koska heitä pelottaa. 

Vaikka isä ja äiti ovat olleet totuttamassa lapsiaan viikon tai kahden ajan loma-ajoistaan osallistuen lapsen päivään turvallisuutta tuoden, siihen on käytettävissä vain rajallinen aika, koska vanhemmat käyvät työssä.

Lasten päivähoidosta ei pidä säästää siinä määrin kuin nyt. Lapsille on taattava kunnolliset olosuhteet lyhyen lapsuutensa aikana. Se on meidän aikuisten yhteiskunnan toimintaan kohdistettava velvoittava vaatimus.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helsinki ja törkyinen Metropolihaave

KESKUSTELUJA HELSINGIN ENSIMMÄISESTÄ PIKARAITIOTIEN LINJAUKSESTA HAITTOINEEN JA KAUPUNKILAISTEN UNOHTAMISINEEN : kommentteja päättäjille ja asukkaille


Bussiliikenne on joustava, kiskoliikenne ei jousta. Siksi pikkukaupunki Helsingissä on pitäydyttävä busseissa ja odotettava, että suunnittelijat kehittävät Suomen oloihin sopivat sähköbussit, joiden kehittelyyn Ruotsissa on investoitu todella paljon. Metropolihaave Helsingistä elää vain kahden johtavan puolueen päässä, ei asukkaiden. Raide-Jokerille ei ole perusteltua olemassaolevaa tarvetta pienten liikennemäärien Helsingissä. Espoo on mukana, koska Helsinki maksaa suurimman osan pikaratikan (turhasta) investoinnista. Siksihän ne hyväksyivät Länsi-Metronkin. Sekin on kaupungin kahden johtavan puolueen metropolihaaveen tuote. Espoolaiset pilasivat Helsinginkin metron vaatimalla puolet lyhyemmät metrojunat ja asemalaiturit. Kaiken lisäksi he vaativat HSL:ltä takaisin osan suorista bussilinjoista. Näin länsimetro vain lisäsi bussiliikennett…

Diginatiivit pelastavat maailman?

"Oletko diginatiivi? Siinä tapauksessa olet todennäköisesti osallinen tulevaisuudessa tapahtuvasta tietotekniikan vallankumouksesta, joka mullistaa kaikki olemassaolevat käsityksemme työnteosta ja tietotekniikasta. Tämän päivän käytettävissä olevat kyvyt hyödyntää digitaalisuutta ja tietotekniikkaa ovat vasta harvojen hallussa. 10 - 20 vuoden kuluessa kaikki yhteiskuntien toiminnot tulevat muuuttumaan pohjia myöten. Nykyopetus on vielä riippuvainen ei-diginatiiveista ja hupenevista koulutusbudjeteista. Yhteenveto alan opetuksen lyhyestä historiasta Suomessa. [Linkki ei enää toimi. Toim. huom.]
Digitaalisuuden 'historiaa' subjektiivisesti
1960-luvun puolivälissä tutustuin ensi kertaa digitaaliseen tekniikkaan eräässä harrastelijoille tarkoitetussa ruotsalaista alkuperää olevassa kytkentäkaaviossa, jonka perusteella saattoi valmistaa FM-virittimen. Rakensin itselleni kuitenkin analogisen FM-radion. Pidän analogisesta tekniikasta edelleenkin enemmän kuin digitaalisesta, kun p…